Voiko sinkku kokea syrjintää kaveripiirissä?

Puhuin eilen instagramissani (@katrigruner) siitä, miten itse parisuhteessa olevana ihmisenä pitäisi kohdata sinkkukaveri, jolle sinkkuus voi olla todella kipeä aihe. Sain ihan valtavasti viestejä seuraajiltani siitä, miten sinkkuudesta on ystävien toimesta naljailtu, miten kumppanin puuttumista on kommentoitu kyseenalaisesti ja miten sinkku on jopa eristetty kaveripiirin ulkopuolelle. 

Hyvällä tarkoitetut neuvot

Puhuin siitä, kuinka välillä rakkaudellakin annetut vinkit ja neuvot voivat tuntua sinkun näkökulmasta todella pahalta. Esimerkiksi usein perheettömiä kehoitetaan nauttimaan vapaudesta ja yksin olemista pitäisi oppia rakastamaan. Tämä on kuitenkin isku vyön alle sellaiselle ihmiselle, jonka suurin unelma on perhe ja koko ajan tietää takaraivossa ajan kuluvan.  

Nämä ystäviltä saadut ohjeet ja neuvot kumppanin löytymiseksi ja niiden aiheuttama turhautuminen toistuivat useissa viesteissä.

"Olen ainoa sinkku vajaa nelikymppisessä kaveripiirissämme ja saan kuulla usein, että minun pitäisi madaltaa rimaa ja että nirsoilen. Itse arvostan itseäni kuitenkin niin paljon, että vaadin itselleni hyvää ja arvostavaa kohtelua, jota edellisissä parisuhteissa en saanut. En ole valmis suhteeseen vain sen takia, että minun on pakko löytää joku. Tuntuu, että kaverini ovat muutenkin ihan pihalla siitä miten vaikeaa sopivan kumppanin löytyminen oikeasti on!"

Nykyisen deittikulttuurin ymmärtää vai siinä maailmassa oleva

Monen parisuhteessa olevan on vaikea asettua sinkkukaverin saappaisiin ja ymmärtää nykyistä deittikulttuuria. Monessa viestissä tuli esille nykyisen kertakäyttödeittailun kuluttavuus ja se tunne, kun pettymykset nakertavat itsetuntoa pala palalta. Jos oma parisuhde on löytynyt helposti, voi olettaa, että muutkin löytävät kumppanin yhtä helposti. Asioita katsoo eri vinkkelistä, koska siihen ei ole ladattu pelkoja, ahdistusta, paineita ja odotuksia. 

"Minulla on vain yksi kaveri minun lisäksi joka on käyttänyt Tinderiä ja muita sovelluksia ja olemme molemmat ihan loppu deittailuun. Samalla parisuhteessa olevat ystävämme voivottelevat, että "voi voi onko se nyt oikeasti niin vaikeaa?". Tilanteessa ei yhtään auta se, että tiedostaa koko ajan ajan kuluvan ja biologisen kellon tikittävän." 

Selattavien deittisovellusten vitsaus on siinä, että on vaikea tietää mitä toinen ihminen etsii. Kun valikoimaa on näennäisesti paljon voi myös tulla tunne, että seuraavan pyyhkäisyn takan voi olla joku vieläkin kiinnostavampi. Myös treffit syövät helposti energiaa, kun selittää samat asiat uudelleen ja uudelleen ja ihminen vain vaihtuu pöydän toisella puolella.

"For couples only"

Moni sinkku kokee, että joutuu helposti ulkopuolelle asioista ja tapahtumista vain siitä syystä, että ei ole parisuhteessa. Jälkeenpäin on saattanut kuulla, että pariskunnat ovat pitäneet yhdessä juhlia tai järjestäneet reissuja, johon sinkkukaveri on unohdettu kutsua. Asiaa on saatettu perustella niin, ettei haluta aiheuttaa sinkulle epämukavaa oloa " ainoana sinkkuna olemisesta" tai on pelätty, että tämä kokee ulkopuolisuuden tunnetta keskusteluissa kun keskustelunaiheet ovat muuttuneet elämäntilanteiden muututtua. On tietysti luonnollista, että tällaisia tunteita voi herätä.

"Pariskuntaillat, pariskuntaristeilyt, pariskuntaillalliset... Mitään ei voida tehdä enää tyttökavereiden kesken. Ennen meillä oli säännöllisesti tyttöjen kokoontumisia, mutta ne ovat vaihtuneet pariskunta-aktiviteetteihin. Tuntuu niin ulkopuoliselta! Mitään ei voi tehdä enää ilman omaa kumppania ja perusteluna on se, että perheen kanssa on helpompi olla toisen perheen kanssa kun lapset voi leikkiä keskenään."

Kateutta molemmin puolin

Ihmisenä olemisen vaikeus on siinä, että meillä on tapana kaivata aina sitä mitä meillä ei juuri sillä hetkellä ole. 

Monelle parisuhteessa olevalle ja etenkin perheelliselle villin sinkun elämä saattaa tuntua joltain, jonka on jo unohtanut tai kadottanut. Samalla kun perheellinen saattaa valvoa öitä herättävien lapsien takia, voi hän tuntea syvää kateutta sinkun leppoisalta näyttävästä elämästä ja mahdollisuudesta ottaa aikaa itselleen. Sinkkuelämää saatetaan kuvata itsekkääksi, tai itsekeskeiseksi.

Samalla sinkku saattaa kokea syvää tuskaa, epäonnistumisen tunnetta ja epäreiluutta siitä, että joku toinen saa itselleen puolison, josta itse niin kovasti unelmoi. Monessa viestissä kerrottiin, että on ikäänkuin menettänyt "oikeuden" valittaa mistään, koska elää niin helppoa elämää perheellisen elämään verrattuna.

"Minun ongelmat lakkasivat olemasta tärkeitä. Jos olin väsynyt tai minulla oli stressiä, niin ne on helppo kuitata sanomalla, että sinä saat sentään nukkua öisin. Tuntuu, ettei ihmiset oikein osaa tai halua asettua toisen ihmisen asemaan. Usein kommentit on aika ajattelemattomia, vaikka sen ei olisikaan tarkoitus olla mikään loukkaus."

Kuinka näitä ystävyyssuhteiden hiertymiä voisi sitten välttää? Puhuminen on ainoa vaihtoehto, joka voi ratkaista tällaisia haasteita. Joskus tilanne voi olla myös se, että ystävykset vain kasvavat erilaisissa elämäntilanteissa erilleen ja sekin on hyväksyttävä. Parisuhteessa olevan on kuitenkin tärkeää myös säilyttää ystävyyssuhteet, koska elämässä voi tulla hetki, kun ystävien tuki onkin korvaamatonta. Sinkkukaveri ei voi olla auttava puhelin, jolle soitetaan vain silloin kun itsellä menee huonosti. 
Jos taas koet, että sinut on unohdettu ystävänä, tai elämäntilanteestasi puhutaan kaveriporukassa säälivään tai ivalliseen sävyyn, niin nosta asia rohkeasti puheeksi. 

Koetko, että sinun suhteesi ystäviesi kanssa on muuttunut erilaisten elämäntilanteiden takia?